torstai 10. joulukuuta 2009
Joulun odotusta
Jo näin kilpailukauden alussa huomaa, että reissut, jotka syksyn leirikaudella olivat noin viikon mittaisia, ovat reilusti pidentyneet. Viimeisin retki tehtiin jenkkilään, jossa olimme kaksi viikkoa. Nyt istun Helsinki-Vantaan lentoasemalla lähdössä Ruotsiin, jossa lasken 14 päivän aikana yhteensä kahdeksan kilpailua. Niistä kaksi on maailmancupin osakilpailuja Åressa, muut pienempiä FIS-kilpailuja.
Ulkomaan matkoilla oppii todella arvostamaan kotimaata. Varsinkin jenkeissä koti-ikävä iskee helposti, ja pelkästään tieto siitä, että nyt ollaan oikeasti kaukana kotoa, lisää ikävää. Kotiin on aina mukava palata, ihan sama mistä päin maailmaa on tulossa.
Odotan kovasti joulua. Tai en niinkään nimenomaan joulua, mutta sitä että saan viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Rentoutuminen keskellä kiireistä talvea on paikallaan, sillä heti 26. päivänä on tarkoitus lentää Keski-Eurooppaan maailmancup-sirkuksen perässä. Tiedä vaikka tulisi piipahdettua Tahkollakin, onhan siellä monenlaista tekemistä myös joulunaikaan.
- Sanni -
torstai 19. marraskuuta 2009
Kausi käyntiin!
Nyt on sitten virallisesti saatu kausi 2009-2010 käyntiin! Koko loppukesä ja syksy ravataan Keski-Euroopan ja Suomen välillä leireillä, mutta on pakko myöntää, etteivät reenireissut ole läheskään niin mielenkiintoisia kuin kisamatkat. Kisajännitystä alkaa pitkän tauon aikana jopa kaivata.
Söldenissä laskettiin pari viikkoa sitten kauden ensimmäinen suurpujottelukilpailu ja muutama päivä sitten kisailtiin Suomen kamaralla pujottelussa. Täytyy taas sanoa, että kotikisat kuuluvat koko talvessa ehdottomasti omiin suosikkeihini!
Seuraavaksi joukkomme suuntaa jenkkilään. Se tarkoittaa pitkää matkaa ja aikaeroa sekä kamojen raahaamista ja pakkailua. Alppijoukkuetta ei nimittäin ole ihan helppo liikauttaa paikasta toiseen. Pelkkiä suksia lähtee vähintään kuusi paria per urheilija. Plus joukkueen kepit, suksien huoltovälineet, monot, sauvat...
Mutta eipä siinä. Toivottavasti kaudesta tulee mielenkiintoinen niin meille urheilijoille kuin kaikille katsojillekin. :) Itse kukin pääsee toivottavasti mahdollisimman pian rinnetunnelmiin myös Tahkolla - ihan rennosti, jännittämättä!
- Sanni -
perjantai 23. lokakuuta 2009
Kausi lähenee ja syke nousee!
Joka kerta kun astun ulko-ovesta, saan muistutuksen siitä, ettei talven alkuun ole enää montaa hetkeä. Lenkkipoluille pitää pukeutua joka viikko lämpimämmin ja alppireissuille on pian syytä ottaa mukaan myös talvikengät.
Kelit ovat useasti tänä syksynä näyttäneet alppihiihdon huonommat puolet. Sumua, lumisadetta, kovaa tuulta ja muutamia hukattuja treenipäiviä. Yleensä loppukesän ja syksyn leireillä saa enimmäkseen nauttia auringonpaisteesta ja hyvistä laskuolosuhteista, mutta tänä vuonna olemme olleet niiden suhteen epäonnisempia kuin moneen vuoteen. Toisaalta, olen kuullut, etteivät monet muutkaan maajoukkueet ole päässeet lumille kuten edellisvuosina.
Juuri säiden vuoksi olemme leireilleet myös sisähalleissa. Koska olosuhteet ovat niissä aina samanlaiset ja rinne jäädytetty, suksien ja muiden välineiden testaaminen on huomattavasti helpompaa kuin Alpeilla, missä lumen laatu saattaa päivän mittaan muuttua jäästä sohjoksi ja sää auringonpaisteesta lumisateeksi.
Tuleva kausi on olympiatalvi – ja itselläni toivottavasti ensimmäiset aikuisten olympialaiset edessä. Kilpailin viitisen vuotta sitten nuorten olympialaisissa, ja jo pelkästään kisoihin pääsy tuntui silloin suurelta saavutukselta. Nyt olo on sellainen, että olen aidosti tyytyväinen vasta, kun seison Vancouverissa palkintokorokkeella.
En malta odottaa, että kausi pyörähtää vihdoin kunnolla käyntiin, koska sitä varten olen tehnyt töitä koko kesän ja syksyn. Jännittää. Pian kisakiertue vie suuren osan ajasta, mutta jos entiset merkit pitävät paikkansa, kevät tulee taas vastaan arvaamattoman nopeasti.
Olen muuten mukana Skiexpossa Tahkon osastolla 6n51 perjantaina - nähdään siellä! Skiexpo-viikolla eli 26.10.-1.11. kannattaa osallistua Tahkon kilpailuun osoitteessa www.tahko.com/syke. Vauhtiviikonloppu-paketit kahdelle ja muut palkinnot odottavat onnellisia voittajia!
Syysterkuin,
Sanni
Kelit ovat useasti tänä syksynä näyttäneet alppihiihdon huonommat puolet. Sumua, lumisadetta, kovaa tuulta ja muutamia hukattuja treenipäiviä. Yleensä loppukesän ja syksyn leireillä saa enimmäkseen nauttia auringonpaisteesta ja hyvistä laskuolosuhteista, mutta tänä vuonna olemme olleet niiden suhteen epäonnisempia kuin moneen vuoteen. Toisaalta, olen kuullut, etteivät monet muutkaan maajoukkueet ole päässeet lumille kuten edellisvuosina.
Juuri säiden vuoksi olemme leireilleet myös sisähalleissa. Koska olosuhteet ovat niissä aina samanlaiset ja rinne jäädytetty, suksien ja muiden välineiden testaaminen on huomattavasti helpompaa kuin Alpeilla, missä lumen laatu saattaa päivän mittaan muuttua jäästä sohjoksi ja sää auringonpaisteesta lumisateeksi.
Tuleva kausi on olympiatalvi – ja itselläni toivottavasti ensimmäiset aikuisten olympialaiset edessä. Kilpailin viitisen vuotta sitten nuorten olympialaisissa, ja jo pelkästään kisoihin pääsy tuntui silloin suurelta saavutukselta. Nyt olo on sellainen, että olen aidosti tyytyväinen vasta, kun seison Vancouverissa palkintokorokkeella.
En malta odottaa, että kausi pyörähtää vihdoin kunnolla käyntiin, koska sitä varten olen tehnyt töitä koko kesän ja syksyn. Jännittää. Pian kisakiertue vie suuren osan ajasta, mutta jos entiset merkit pitävät paikkansa, kevät tulee taas vastaan arvaamattoman nopeasti.
Olen muuten mukana Skiexpossa Tahkon osastolla 6n51 perjantaina - nähdään siellä! Skiexpo-viikolla eli 26.10.-1.11. kannattaa osallistua Tahkon kilpailuun osoitteessa www.tahko.com/syke. Vauhtiviikonloppu-paketit kahdelle ja muut palkinnot odottavat onnellisia voittajia!
Syysterkuin,
Sanni
torstai 7. toukokuuta 2009
Kevättä ilmassa!
Tuntuu mukavalta. Kauden laskut on laskettu ja aurinko paistaa! Keväässä parasta on ehdottomasti sellaiset ihmiset, joita on kauden aikana lähes mahdoton nähdä. Keväällä kaikki on rennompaa ja varsinkin nyt, kun viimeiset kilpailut ja harjoitukset ovat takana, aikaa on jäänyt myös pieneen lomailuun. Aivan kuin kevät olisi se palkinto, jota on koko kiireisen talven odottanut.
Kun nyt talven jälkeen katsoo taakse, on pieni analyysi paikallaan. Syksyn leirikausi tuntui pitkältä. Ensimmäisen kerran leireilimme jo heinäkuun puolivälissä, jonka jälkeen pitikin taas aloittaa koulunkäynti ja saada se yhdistettyä harjoitusohjelmaan. Leirit jatkuivat lokakuun loppuun saakka, jolloin vihdoin saimme kisakauden käynnistettyä Söldenin suurpujottelulla.
Kausi lähti hyvin käyntiin. Tulosta tuli niin Söldenistä kuin Leviltäkin. Joulukuussa aloin tajuta, että lukio on vielä pahasti kesken ja etten ikinä sillä tahdilla saisi lakkia päähäni. Tuntuu etten ole ikinä tehnyt niin paljon koulua kuin niiden puolentoista kuukauden aikana! Se näkyi myös kisatuloksissa, joista ei siltä ajalta käytännössä ole mitään mainittavaa.
Tammikuun alun vaikeuksien jälkeen lasku alkoi taas tuntua hyvältä ja itseluottamus nousi niin, että helmikuun alussa järjestetyt Val d`iseren MM-kilpailut menivät niin nappiin, että jouduin hieman itsekin yllättymään. Garmisch-Partenkirchenin nuorten MM-kisojen pettymys ei enää tunnu niin pahalta kuin aikaisemmin. Kuudes sija ei olekaan niin huono, kuin miltä se silloin tuntui.
Selkäkivut haittasivat kevään SM-kilpailuja ja viimeistä harjoitusleiriä Suomulla. Terveyttä oppii arvostamaan vasta, kun se on koetuksella! Tulee sellainen luuserifiilis, jos joutuu jättämään yhdetkin harjoitukset laskematta. SM-mitalit lämmittävät mieltä kaikesta huolimatta.
Toukokuu menee lomaillessa, kavereiden kanssa pyöriessä ja ylioppilasjuhlia järjestellessä. Kesäkuussa alkaa treeniohjelma ja aika kuluu sen parissa. Oma tunne on, että nälkää riittää ja motivaatio on korkeammalla kuin aikoihin!
-Sanni-
Kun nyt talven jälkeen katsoo taakse, on pieni analyysi paikallaan. Syksyn leirikausi tuntui pitkältä. Ensimmäisen kerran leireilimme jo heinäkuun puolivälissä, jonka jälkeen pitikin taas aloittaa koulunkäynti ja saada se yhdistettyä harjoitusohjelmaan. Leirit jatkuivat lokakuun loppuun saakka, jolloin vihdoin saimme kisakauden käynnistettyä Söldenin suurpujottelulla.
Kausi lähti hyvin käyntiin. Tulosta tuli niin Söldenistä kuin Leviltäkin. Joulukuussa aloin tajuta, että lukio on vielä pahasti kesken ja etten ikinä sillä tahdilla saisi lakkia päähäni. Tuntuu etten ole ikinä tehnyt niin paljon koulua kuin niiden puolentoista kuukauden aikana! Se näkyi myös kisatuloksissa, joista ei siltä ajalta käytännössä ole mitään mainittavaa.
Tammikuun alun vaikeuksien jälkeen lasku alkoi taas tuntua hyvältä ja itseluottamus nousi niin, että helmikuun alussa järjestetyt Val d`iseren MM-kilpailut menivät niin nappiin, että jouduin hieman itsekin yllättymään. Garmisch-Partenkirchenin nuorten MM-kisojen pettymys ei enää tunnu niin pahalta kuin aikaisemmin. Kuudes sija ei olekaan niin huono, kuin miltä se silloin tuntui.
Selkäkivut haittasivat kevään SM-kilpailuja ja viimeistä harjoitusleiriä Suomulla. Terveyttä oppii arvostamaan vasta, kun se on koetuksella! Tulee sellainen luuserifiilis, jos joutuu jättämään yhdetkin harjoitukset laskematta. SM-mitalit lämmittävät mieltä kaikesta huolimatta.
Toukokuu menee lomaillessa, kavereiden kanssa pyöriessä ja ylioppilasjuhlia järjestellessä. Kesäkuussa alkaa treeniohjelma ja aika kuluu sen parissa. Oma tunne on, että nälkää riittää ja motivaatio on korkeammalla kuin aikoihin!
-Sanni-
maanantai 9. maaliskuuta 2009
MM-kilpailut
Viimeisen kuukauden aikana olen laskenut kahdet MM-kilpailut: Val d`iseressä aikuisten ja Garmisch-Partenkirchenissä nuorten. Onnistumiset osuivat tällä kertaa aikuisten arvokisoihin ja varsinkin pujottelupäivä oli yksi urani parhaista. 11. sija tuntuu edelleen mukavalta.
Odotukset olivat korkealla ennen Garmisch-Partenkirchenin junnupujottelua, mutta ylsin lopputuloksissa vasta kuudenneksi. Sijoitus ei sinänsä ole huono, mutta silti suuri pettymys. En ole aikoihin halunnut voittaa mitään niin paljon. Kilpailuissa palkittiin kuusi parasta, eikä itseäni suoraan sanottuna olisi voinut vähempää kiinnostaa seista palkintokorokkeen ulkopuolella ja katsella, kun mitalit jaetaan tytöille, joita olen läpi kauden pystynyt voittamaan.
Kauden viimeiset maailmancupit ovat osaltani takana päin ja sivun voi taas kääntää seuraavalle. En luultavasti enää tänä keväänä matkusta Keski-Eurooppaan ja se, että tästä eteenpäin harjoitellaan ja kisataan vain Pohjoismaissa, on selvä kevään merkki. Viimeiset kilpailut lasken huhtikuun puolivälissä, jonka jälkeen jäämme reilun viikon ajaksi Lapin lumille keskittymään jo ensi kauteen.
Toukokuun alusta alkaa noin kahden ja puolen kuukauden kesäloma. Lenkkipolut, urheilukentät ja punttisalit korvaavat siis rinteet, mutta tärkeintä on, että ajatukset pujottelukäännöksistä, kilpailujännityksestä ja sekunnin murto-osista voi taas hetkeksi unohtaa.
Sanni
Odotukset olivat korkealla ennen Garmisch-Partenkirchenin junnupujottelua, mutta ylsin lopputuloksissa vasta kuudenneksi. Sijoitus ei sinänsä ole huono, mutta silti suuri pettymys. En ole aikoihin halunnut voittaa mitään niin paljon. Kilpailuissa palkittiin kuusi parasta, eikä itseäni suoraan sanottuna olisi voinut vähempää kiinnostaa seista palkintokorokkeen ulkopuolella ja katsella, kun mitalit jaetaan tytöille, joita olen läpi kauden pystynyt voittamaan.
Kauden viimeiset maailmancupit ovat osaltani takana päin ja sivun voi taas kääntää seuraavalle. En luultavasti enää tänä keväänä matkusta Keski-Eurooppaan ja se, että tästä eteenpäin harjoitellaan ja kisataan vain Pohjoismaissa, on selvä kevään merkki. Viimeiset kilpailut lasken huhtikuun puolivälissä, jonka jälkeen jäämme reilun viikon ajaksi Lapin lumille keskittymään jo ensi kauteen.
Toukokuun alusta alkaa noin kahden ja puolen kuukauden kesäloma. Lenkkipolut, urheilukentät ja punttisalit korvaavat siis rinteet, mutta tärkeintä on, että ajatukset pujottelukäännöksistä, kilpailujännityksestä ja sekunnin murto-osista voi taas hetkeksi unohtaa.
Sanni
lauantai 21. helmikuuta 2009
Val d`iseren
Mieletön reissu takana! Lensin sunnuntaina MM-kisareissulta kotiin ja nyt yritän taas totuttautua siihen, ettei koko ajan tarvitse olla menossa jonnekin. Kisamatkat ovat usein niin täynnä ohjelmaa, ettei kroppa meinaa nyt kotonakaan ymmärtää, että ihan oikeasti saisi nukkua pidempään kuin aamuseitsämään.
Jos joku olisi ennen maailmanmestaruuskilpailuja tarjonnut minulle pujottelusta 11. sijaa, olisin ottanut sen vastaan ilman minkäänlaisia vastaväitteitä. Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä. Olin avauslaskun jälkeen seitsämäntenä ja mahdollisuuksia oli nousta mihin vain. Vaikka 11. sija tuntuu erinomaisen hyvältä, tärkeintä on, että tiedän vauhdin yltävän vielä korkeammalle.
Koulunkäynti alkaa hiljalleen olla sillä mallilla, että nyt voin keskittyä vain yo-kirjoituksiin lukemiseen. Tietenkin edessä on vielä paljon kilpailuja, joihin keskittyminen, ja harjoittelu muutenkin vie oman aikansa. Koulukirjat eivät saisi olla mielessä starttihetkellä.
Val d`iseren kilpailujen jälkeen onnitteluja on sadellut monelta suunnalta. Kiitos vielä ihan hirveästi kaikille!
Sanni
Jos joku olisi ennen maailmanmestaruuskilpailuja tarjonnut minulle pujottelusta 11. sijaa, olisin ottanut sen vastaan ilman minkäänlaisia vastaväitteitä. Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä. Olin avauslaskun jälkeen seitsämäntenä ja mahdollisuuksia oli nousta mihin vain. Vaikka 11. sija tuntuu erinomaisen hyvältä, tärkeintä on, että tiedän vauhdin yltävän vielä korkeammalle.
Koulunkäynti alkaa hiljalleen olla sillä mallilla, että nyt voin keskittyä vain yo-kirjoituksiin lukemiseen. Tietenkin edessä on vielä paljon kilpailuja, joihin keskittyminen, ja harjoittelu muutenkin vie oman aikansa. Koulukirjat eivät saisi olla mielessä starttihetkellä.
Val d`iseren kilpailujen jälkeen onnitteluja on sadellut monelta suunnalta. Kiitos vielä ihan hirveästi kaikille!
Sanni
tiistai 3. helmikuuta 2009
Kausi puolivälissä
Kausi 08-09 alkaa olla puolivälissä. Tähän mennessä se on tuonut mukanaan yllätyksiä ja onnistumisia, kuten myös pieniä pettymyksiä.
Syksyllä oli upeaa avata kausi Söldenin maailmancupin 21. sijalla, jota tällä hetkellä pidän urani parhaana suurpujottelutuloksena. Söldeniä seurasi marraskuiset kotikisat Levillä, jossa tunnelma oli jälleen paras mahdollinen. On mieletöntä kilpailla tuttujen ja kavereiden ympäröimänä kun kannustuksesta ei todellakaan ole pulaa. Kaiken kruunasi sijoitus, jota olin Leviltä lähtenyt hakemaan: sijoittuminen kolmenkymmenen parhaan joukkoon ja maailmancupin pisteet.
Joulukuussa keskeytin muutaman maailmancup -kilpailun, mutta sain myös hyvää kokemusta vauhtilajeista St. Moritzin superalppiyhdistetyssä ja super-g:ssä. Keli siellä oli tuulinen ja näkyvyys huono, mutta nautin laskemisesta ja yritin ottaa kisoista kaiken irti.
Tammikuu toi tullessaan hyviä reenipäiviä ja upeita kilpailuja. Mariborin maailmancup pujottelussa olin 22, Garmisch-Partenkirchenissä 18. Myös pujottelun fis-pisteeni ovat nyt paremmat kuin aikoihin. Hyvät tulokset antavat varmasti lisätsemppiä ja itseluottamusta tuleviin Val d`iseren MM-kilpailuihin, joihin vanhempanikin ovat tulossa kannustamaan.
Urheilemisen ohella koulu on vienyt ison osan aikaani. Tarkoituksena olisi tänä keväänä valmistua Sammon urheilulukiosta, enkä todellakaan ole välttynyt kiireeltä. Leirien ja kilpailujen välistä on löydettävä tilaa ylioppilaskirjoituksille, eikä aikatauluttaminen ole ollut helppoa. Suurin osa kilpailuistani on Keski-Euroopassa, joten matkustaminen Ylöjärven kodin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä on tuttua touhua.
Kevät tekee tuloaan, mutta suksia ei vielä pitkään aikaan jätetä naulaan. Edessä hyvä pätkä monenlaisia kilpailuja ja koitoksia. Val d`iseren maailmanmestaruus, Garmisch-Partenkichenin juniori-maailmanmestaruus, SM-kisat ja muutamia maailmancup startteja. Vauhtia riittää, joten kautta on mukava jatkaa.
Aurinkoista talvimieltä toivotellen,
Sanni
Syksyllä oli upeaa avata kausi Söldenin maailmancupin 21. sijalla, jota tällä hetkellä pidän urani parhaana suurpujottelutuloksena. Söldeniä seurasi marraskuiset kotikisat Levillä, jossa tunnelma oli jälleen paras mahdollinen. On mieletöntä kilpailla tuttujen ja kavereiden ympäröimänä kun kannustuksesta ei todellakaan ole pulaa. Kaiken kruunasi sijoitus, jota olin Leviltä lähtenyt hakemaan: sijoittuminen kolmenkymmenen parhaan joukkoon ja maailmancupin pisteet.
Joulukuussa keskeytin muutaman maailmancup -kilpailun, mutta sain myös hyvää kokemusta vauhtilajeista St. Moritzin superalppiyhdistetyssä ja super-g:ssä. Keli siellä oli tuulinen ja näkyvyys huono, mutta nautin laskemisesta ja yritin ottaa kisoista kaiken irti.
Tammikuu toi tullessaan hyviä reenipäiviä ja upeita kilpailuja. Mariborin maailmancup pujottelussa olin 22, Garmisch-Partenkirchenissä 18. Myös pujottelun fis-pisteeni ovat nyt paremmat kuin aikoihin. Hyvät tulokset antavat varmasti lisätsemppiä ja itseluottamusta tuleviin Val d`iseren MM-kilpailuihin, joihin vanhempanikin ovat tulossa kannustamaan.
Urheilemisen ohella koulu on vienyt ison osan aikaani. Tarkoituksena olisi tänä keväänä valmistua Sammon urheilulukiosta, enkä todellakaan ole välttynyt kiireeltä. Leirien ja kilpailujen välistä on löydettävä tilaa ylioppilaskirjoituksille, eikä aikatauluttaminen ole ollut helppoa. Suurin osa kilpailuistani on Keski-Euroopassa, joten matkustaminen Ylöjärven kodin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä on tuttua touhua.
Kevät tekee tuloaan, mutta suksia ei vielä pitkään aikaan jätetä naulaan. Edessä hyvä pätkä monenlaisia kilpailuja ja koitoksia. Val d`iseren maailmanmestaruus, Garmisch-Partenkichenin juniori-maailmanmestaruus, SM-kisat ja muutamia maailmancup startteja. Vauhtia riittää, joten kautta on mukava jatkaa.
Aurinkoista talvimieltä toivotellen,
Sanni
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)